keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Mustapapu-melonisalaatti katkaravuilla


No niin, muutosta on nyt selvitty hengissä. Tai oikeastaan paremmin kuin hengissä, tavaroiden pakkaamisen kanssa tuli lopulta hirveä kiire ja yöunet jäivät vähiin, mutta matka uusille nurkille onnistui olosuhteet huomioiden yli odotusten, oikeastaan todella hyvin. Jäämme kyllä ikuiseen kiitollisuudenvelkaan perheillemme, jotka kukin vuorollaan auttoivat muuttotouhuissa - tai siinä, että saimme itse muuttohommia edistettyä - omien kiireidensä keskellä.

Vaikka kaikki meni hyvin, on muuttaminen kuitenkin rankkaa puuhaa, varsinkin pallomahan, puolitoistavuotiaan ihmispoikasen ja kolmen koiran kanssa. Piti myös tajuta, ettei aviomies automaattisesti muutu siivousintoilijaksi eikä koirista lähde yhtään vähemmän karvaa paikkakunnanvaihdoksen myötä. Ja vaikka sormia syyhyttää järjestellä tavaroita kaappeihin, on välillä pakko levätä ja antaa isännän hoitaa purkuhommia yksin. Keittiötavaroiden purkaminen oli jopa pieni henkilökohtainen kriisi, kun en itse päässyt sitä tekemään. Olen niin tottunut pitämään keittiötä lähestulkoon täysin omana valtakuntanani, että on vaikea neuvoa edes isäntää siinä, mihin järjestykseen tavaroiden pitäisi mennä. On toimiva periaate laittaa vähemmän käytetyt ruokatarpeet ja astiat ylähyllyihin ja paljon käytetyt helposti ulottuville, mutta se ei paljon auta, jos ei tiedä, mitä tarvikkeita käytetään paljon ja mitä vähemmän. Mutta eiköhän kaikki löydä paikkansa ajan mittaan. Uudessa asunnossa ei onneksi ole kiirettä saada kaikkia tavaroita purettua, vaan voimme rauhassa totutella takaisin tavalliseen arkeen. Tärkeimmät asiat ovat jo paikallaan niin, että asunnossa voi hyvin elää ja toimia. Ja tehdä ruokaa.

Ruuanlaittoon ehtikin tulla himo muuton aikana. Vanhassa asunnossa ei oikein viimeisinä päivinä voinut tehdä mitään suurimman osan tavaroista ollessa paketissa, matkapäivä oli omaa lukunsa ja pari ensimmäistä päivää uudessa kodissa kuluivat niinikään muuton tiimellyksessä, joten tilauspizzat ja kaupan eineshylly tulivat sangen tutuiksi. Eläähän niilläkin ja onneksi valikoimassa on nykyisin myös tuoresalaatteja ja -raasteita, mutta kovasti alkoi jo kroppa huutaa erityyppistä ruokaa ja korvien väli sitä, että saisi tehdä ruokansa ihan itse. Ei mitään monimutkaista, mutta jotain raikasta ja terveellistä, samaan aikaan riittävän kevyttä ja ruokaisaa.

Niillä kriteereillä uuden kodin ensimmäiseksi ateriaksi valikoitui salaatti, joka koostui pääosin raikkaasta vesimelonista, mustapavuista ja katkaravuista. Olen viime aikoina ihastunut kovasti proteiinipitoisiin, pieniin ja napakoihin mustapapuihin, ja ne sopivatkin hienosti vesimelonin kanssa. Salaatin höysteeksi tein limettipohjaisen kastikkeen. Ohjeen annoksesta riittää kahdelle kevyeksi lounaaksi tai 3-4 hengen lisukesalaatiksi. Todella yksinkertainen kokonaisuus, todella helppo tehdä, ja todella hyvää. Loistavaa tarjottavaa (katkaravuilla tai ilman) myös grillijuttujen kaveriksi tai kesän buffetpöytiin perinteisen feta-melonisalaatin sijaan!

Mustapapu-vesimelonisalaatti katkaravuilla 

200g pakastekatkarapuja
2 tlk (280 gr per tölkki) mustapapuja
1/4 pienehköstä vesimelonista
1/2 sipuli
1 ruukullinen korianteria
1 pieni, vihreä chili
1/2 limetin mehu
reilu loraus oliiviöljyä
muutama rouhaisu mustapippuria
pari ripsausta suolaa

1. Sulata ja valuta katkaravut, huuhdo ja valuta mustapavut ja kuori ja pilko meloni. Hienonna sipuli, chili ja korianteri. Sekoita ainekset salaattikulhossa.

2. Purista limetin mehu salaatin sekaan. Lisää mukaan loraus öljyä, suola ja pippuri.

2 kommenttia:

  1. Sinähän olet jo täydessä vauhdissa siellä! Hienoa, että kaikki meni hyvin ilman ylimääräistä stressia. Ymmärän sinua niin hyvin, en ehkä itse kestäisi jos joku järjestelisi MINUN keittiökaappeja;))

    VastaaPoista
  2. Täydessä vauhdissa on aika suhteellinen käsite ;D Mutta nyt on akuutit muuttolaatikot purettu ja sikäli pois tieltä että tänään saadaan matot lattialle, ja lopuilla tavaroilla ei ole kiire :)

    VastaaPoista